tiistai 17. heinäkuuta 2012

Enkeli

Jos en jonain aamuna herääkkään
Silloin tiedän nyt loppui leikki tää
Hei älä sure mua, tiedän vielä näet mut
Valkoisin siivin kun liidän taivaalle

Jos jonain aamuna et herääkkään
Älä pelkää, tiedät työsi tehneen nää
En sure nyt, tiedän näen sut
Kultaisin silmin kun katsot taivaalta

Jos jonain aamun ei me herätäkkään
Ei pelätä nyt, me pyyntö täytetään
Enkeleinä lennetään, käsistä pidetään
Ja suojellaan pientä ihmistä

maanantai 9. heinäkuuta 2012

ihminen

Ihminen, luuta ja verta.
Täynnä arpia ja tunteita
Maasta on tullut, maaksi on tuleman
Olen ihminen, sinun edessäsi
Olen tässä, huomaa minut

mikä mua vaivaa

Mikä mua vaivaa
Mikä mua vaivaa
Vierellä ei kerään
Silti huutoon herään


Mikä mua vaivaa
Mikä mua vaivaa
Sanoja päähän työntää
Niitä yritän estää


Mikä mua vaivaa
Mikä mua vaivaa
Tahdon jo nukahtaa
En hereillä ollutkaan


Mikä mua vaivaa
Mikä mua vaivaa
Taas kerran sinut nään
Mene pois, en tahdo enää


mietteitä

Voiko vihollistaan oppia rakastamaan, kuten rakastaan vihaamaan
Pystyykö tunteensa tukahduttamaan, kuten uuteen ihastumaan sekunnissa
Onko olemassa vain yhtä oikeaa, jos on niin monta väärää

Tyhjyys

Hukun omiin ajatuksiini
En löydä tai tavoita
elämäni tarkoitusta
sitä suuntaa, joka ennen

Oli minun päämäärä
sen kadotin, kuten sinutkin
Mitä enää on jäljellä
Katkeria ajatuksia



En jaksa enää hymyillä
En jaksa olla iloinen
Tahdon kadota maan alle
Olla joku toinen ihminen

Olla erilainen
Vihainen ja aggessiivinen
Huutaa ja raivota
Unohtaa ajatella

nimetön

Katso äiti
Poikas täällä seisoo
Etkö näe mua
Olit juuri vierellä

Pidä kädestä
Vie mut kotiin
Älä johda harhaan
Etten putoa jokeen
 
Ei näe ei kuule
Isäni nyt luulen
Huutoni kuulevan

Sammalet peittävät
Kasvotkin kalpeat
Joilla Kyyneleet viileät

Kuulen äänen sen
Valon väläyksen
Musta pohja nielee
Viimeisen henkäyksen



"Miksei kukaan minua vahtinut
miksi yksin sain liikkua.
Nyt pilvistä katson äitiä,
ei tiedä mistä etsiä. "

Tallottu

Hämärään huoneeseen
Tyhjälle seinälle
Piirtyy silmäsi, huulesi
tyhjentyy muistini

Seison hiljaa vaan
Hetken paikallaan
En voi liikkua, en katsoa
En sua tuntea

Puiselta lattialta
Löydän kenkäsi
Paljailla jaloilla tallotun
rikkinäisen sydämeni

Auringon sirpaleet

Pimeissä huoneissa etsimme itseämme
kättemme jälkiä, astuttuja askeleita

Käsissämme kannetaan auringon sirpaleita
Huomisen haaveita, menneisyyden aaveita

Sielumme palaa rakkauden tulessa
tulisilla hiilillä, punaiseksi tuhkaksi

Virta

Ei virtaa katkaise katkeruus, pelko tai itsekkyys.
Se loppuu sillä millä alkoikin, rakkaus.

Nousen uudelleen

Olen varjo joka etsi itseään
Tiedän minun täytyy se itse löytää
En näe minua, en näe minua
Hukkasin sen kun etsin sinua

Olen liekki jota sade sammuttaa
Alkuun kituu, vielä liekkiin leimahtaa
En tahdo tuntea mitään, en tahdo tuntea mitään
Silti tiedän, tunnen aivan liikaa

Sydämeni lyö tyhjää
Täytit sen, olin kokonainen
Nostan kädet ilmaan
Ranteet puutuu, ei jaksa kannattaa
Ei kauempaa


Elinkö ennen unelmassa omassa
Oliko lopulta siitä mikään totta
En muista enää, tahdonko muistaa
En pysty vielä unohtamaan

Kuin lintu, synnyn uudelleen
Tuhkasta nousen vielä siiville
Nousen lentoon, auringon laskuun
Kiidän ja kaiken tiedän muuttuneen

Täysi sydämeni lyö
Ei ollutkaan loputon yö
Nyt palaan uudelleen
Tiedän muuttuneen
Olet jäänyt taakse eiliseen

tänään

Tänään on elämäni ensimmäinen päivä ilman sinua
Tänään avaan silmät ja katson maailmaa
Et enää mua pysäytä, ei enää ole riitoja
Nousen näin aamuun aurinkoiseen

vaikeaa

Miksi on niin vaikeaa, itseltä saan kysyä
En vastaa, ei kukaan muukaan
Taas ilta yksinään, sekoan omaan päähän
Etkä pysty mua ymmärtään, et tänäänkään.
Aurinko paistaa taas aamulla, vaikka väsyttää on pakko herätä

vielä palaan

Vajoan ajatuksiini uudestaan
Yhtä suudelmaa jäin odottamaan
En saa kasvojasi pois mielestäni
Siis hukun vielä tähän unelmaan
En jäänyt huomista kaipaamaan
Silti tiesin päivän koittavan
Jossa jaan kortit vielä kertaalleen
Tuolloin palaan sinuun uudelleen

Yön silta

Kuvittele kylmä ilta
Tähdistä rakentuisi sinulle silta
Vanhat polut jäädä saisi
Kun uusi tie johdattaisi
Nukahtaisit aamuun uuteen
Heräisit iltaan ja uuteen siltaan

Keskeneräinen

Keskeneräiset lauseet ja yksinäiset sanat päätäni hajottaa.
Ei löydä omaan riviin, en kappaletta valmiiksi saa.
Liian paljon asiaa, ei silti tunnetta.
Jota pystyisin sinulle tulkitsemaan.

On the road again

Oven kiinni paiskaat
Soratie odottaa
Tahdot hetkeksi taas hengähtää

Viimeiset sanat
Eteiseen jää
Tänään uusi maa häämöttää

Vierellä vain tyhjää
Ei ketään tänäänkään
Pään päällä kuu ja tähtiä

Vieressä

Myy minulle sielusi, avaa sydämesi
Tule hiljaa viereeni ja kuiskaa sanat korvaani
Sanat jotka haluan kuulla, sanat jotka haluat sanoa
Älä pelkää, en mene pois, olen vieressä jos annat minun olla.

Luulo

Kuvittelin sinun tarvitsevan minua
Vaikka et sitä näytäkkään
Luulen olevani sulle tärkeä
Mutta et sitä ymmärrä

Kuin lintu lennät oksalle
Et enää emoa tarvitse
Siteet tahdot katkoa
ja oksalta sä oksennat

Minut pois sun elämästä
Pois sun sydämestä
Korvaani kuiskaat valheita
Että vielä tahtoisit palata

Ymmärrän sen paremmin
Ei tarvitse anteeksi pyytää
En enää jaksa odottaa
En kauempaa

Yksäinäinen yhdessä

Yksinäinen yhdessä
Vaeltaa mielessä
Omassa ja toisessa
Murheen maisemassa

Puhaltaa vastamäessä
Myrskyää sivutuulessa
Heiluu eikä kaadu
Heiluu eikä kaadu vieläkään

Auringon laskiessa
Vartalon viiletessä
Näkee oman kuvan
Kaksoisolennon

Varjot heijastaa
Katkeruutta halpaan
hintaan tarjoaa
Mutta kuka uskaltaa ostaa

Sievässä mielessä
Mielessä pienessä
Pienessä ihmisessä
Ihmisen pahuudessa

Ei rakastua saa uudelleen
Ei toiseen kiinnittää saa itseään
Silti samaa perkelettä tarjoaa
Eikä helpota kunnes loppu lausutaan

Tämä päivä

Jokainen minuutti alkaa sekunnilla, tunti minuutilla, päivä tunnilla.
Yksi tunti yhdessä päivässä voi tuntua vuodelta.
Et voi elää huomisessa, elä siis tässä päivässä.

Eutanasia

Minulla on yksi pyyntö, eutanasia.
Kuiskaa yksi lause ja päästä pahasta
En enää jaksa huutaa, enkä riidellä
En töistä kotiin tulla tai vierestäs herätä.
Minulla on yksi pyyntö, eutanasia.